Freudin aikalainen Le Bon oli melkoinen kyynikko. Siis suorastaan minun sukulaissielu. Hän tutki kansojen ja joukkojen psykologiaa. Jokaisella kansalla on sielu, joka ilmenee kansan historiassa, instituutioissa ja tavoissa. Hän huomauttaa jo tuolloin olleesta latinalalaisten kansojen talousongelmista. Kuohuttavinta oli hänen huomio eri rotujen hierarkiasta. Alkuperäiskansat, alhaiset(neekerit), keskinverrot(kiinalaiset, arabit) ja ylhäiset (valkoiset, intialaiset). Rotujen sisällä on samanlainen hierarkia. Eri rotujen erot syntyvät yläluokan eroista. Eli tavallinen valkoinen ja tavallinen neekeri ovat samanlaisia, mutta yläluokan uutta luovat yksilöt tekevät erot eri rotujen suorituskyvyssä.
Hiukan kevyempää oli hänen huomionsa joukkojen psykologiasta. Joukko ei kaipaa logiikkaa tai todisteita. Joukko toimii tunteilla. Huomiot tehtiin ennen totalitarismin nousua. Voisiko demokratian toimintaa parantaa vähentämällä äänestäjien määrää? Voi voi, ryhmä on ryhmä, vaikka voissa paistais.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti