sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Freud: Johdanto psykoanalytiikkaan

Psykoanalyyttisen koulukunnan johtohahmo Sigmund Freud piti vuosina 1916-1917 luentosarjan Wienin yliopistossa. Luennot jakaantuivat kolmeen osaan: virheellisiin toimimintoihin, unien tulkintaan ja neurooseihin. Virheelliset toiminnat ovat paremmin tunnetut käsitteellä freudilainen lipsahdus. Freudin esimerkki lipsahduksesta on kokouksen puheenjohtaja, joka aloittaa kokouksen sanomalla: Julistan kokouksen päättyneeksi. Puheenjohtajan alitajunta sanoi, että haluaisin kokouksen jo päättyvän ennen alkamistaan eli ettei kokousta lainkaan pidettäisi. Väitän tietoisuuden "freudilaisista" olevan niin korkealla tasolla, että egomme voi hallita sanallista viestintäämme, täten lipsahduksia tapahtuu vain harvoin nykypäivänä.

Luentojen toinen osa keskittyy unien tulkintaan. Freudin läpimurtoteos oli Unien tulkinta, joten luentosarjan osalta Freudin lisäarvo on eräs mielenkiintoinen uni. Unen näki naimisissa oleva nainen. Hän kiirehti ostamaan liput teatteriin miehensä kanssa. Paikalle tuli naisen ystävätär uuden sulhasensa kanssa. Teatteri oli puolityhjä. Nainen harmitteli, miksi hätäilin lippujen oston kanssa. Nainen kertoi, että hän on ollut 10 vuotta naimisissa ja ystävätär on samanikäinen. Tulkinta on tietysti, että nainen harmittelee, miksi hän kiirehti naimisiin. Hänkin olisi voinut odottaa 10 vuotta ja löytää sulhasen. Minusta tulkinta on pätevä ja oivallus unien yhteydestä alitajuntaan pitää paikkansa. Toisaalta miksi sitten psykoanalyyttisen terapian hoitoteho on olematon ja vain kognitiivisella terapialla saadaan aikaan muutoksia potilaan psyykeessä. Tätä en osaa ratkaista.

Neuroosiosuus toi mieleen Woody Allenin tai venäläisen näyttelijän Andrei Mjagkovin. Jungin huomaama introversio syntyy Freudin mukaan, kun seksuaalista tyydytystä ei ole saatavilla. Kun todellisuus ei vastaa haluja, ihminen kääntyy fantasian puoleen. Tajunnan räjäyttävää oli myös Freudin puhe Oidipus-kompleksista. Oidipus on Sofokleen taru, jossa oraakkeli ennustaa Oidioukselle, hänen tappavan isänsä ja naivan äitinsä. Niinpä hän pakenee kotikaupungistaan kaupunkiin, jossa hänen oikeat vanhempansa asuvat. Kuinka ollakaan, hän tappaa isänsä ja nai äitinsä. Tajuttuaan rikoksensa, hän puhkaisee silmänsä. Freud sanoi, että jokainen neurootikko on joko Oidipus tai Hamlet. Kiinostavaa oli lukea perheen psykopatologioista. Isät rakastavat eniten tyttäriään ja äidit eniten poikiaan. Pojat ovat katkeria isälleen ja tyttäret äidilleen, koska he ovat kilpailijoita.

Freudilaisuus ei voi olla totta, koska se rikkoo koeteltavuuden periaatetta. Jos potilas tai arvostilija ilmaisee erimielisyyttä, Freud sanoo sen olevan vastarintaa, jolloin ego yrittää vaimentaa alitajunnan äänen. Freud on myös Jungia kohtaan tarpeettoman ankara. Freud sanoi, Jungin jätettyä Freudin, hänen  haluavan tulla profeetaksi. Freudin kunnia on kuitenkin siinä, että hän tunnisti alitajunnan merkityksen ja hän toi darwinismin psykologiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti