Tutustuin Carl Jungin tuotantoon kuuntelemalla kanadalaisen psykologin Jordan B Petersonin luentoja. Kiinnostukseni kohosi sen verta, että päätin itse tutustua Jungin ajatteluun. Peterson on huomannut, että jungilaiseen ajatteluun kokevat vetoa ne, joilla on korkea Big 5 persoonallisuuspiirre Avoimuus. Minusta Jung on myös henkilönä kiinnostava. Hän on mystikko ja filosofiasta kiinnostunut introvertti. Kirja Modern Man in Search of a Soul sisältää 11 esseetä, jotka esittelevät Jungin ajattelun pääpiirteet. Hän käsittelee psykologisia tyyppejä ja luonteenpirteitä, esim. introversio ja extraversio, jotka hän huomannut työnsä aikana. Näille havainnoille perustuu Myers-Briggsin persoonallisuustestit, joita käytetään työhaastattelujen osana.
Minulle purevin osuus oli hänen käsittely elämänvaiheista. Elämän puoliväli 35v-40 v merkitsee siirtymistä nuoruudesta vanhuuteen. Elämä on jaettu neljään vaiheeseen: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Lapsuus on aikaa, jolloin elämämme piilotajuntaisesti ilman tietoisuutta. Kiinnostavasti kyllä syvällä vanhuudessa palaamme samankaltaiseen tilaan. Tässä on se paljon puhuttu elämänpyörä.
Nuoruudessa olemme tietoisia ja suuntautuneita ulkoiseen maailmaan. Raha, status ja perheen perustaminen vievät huomiomme, kuten kuuluukin. Mutta täytettyään 40v huomion on suuntauduttava toisiin asioihin, eli on elettävä oman ikänsä mukaisesti. Huomio kääntyy itseen ja uskonnollisiin kysymyksiin. Jung huomauttaa, että usko kuolemanjälkeiseen elämään antaa rajan, ja täten merkityksen elämän toiselle puoliskolle. Se on valmistautumista toiseen elämään. Jos tuota kuolemanjälkeistä elämää ei ole, miksi vanhat ihmiset eläisivät? Eihän raha ja status enää merkitse heille paljoakaan, niiden hankkiminen on nuorten asia.
Jung matkusti ympäri maailmaa etsimässä tietoa menneistä kulttuureista ja tutustui moniin alkuperäisheimoihin. Arkaainen ihminen on pelottavan samankaltainen modernin ihmisen kanssa. Eräs länsimainen ampui krokotiilin ja seuraavana päivänä kylässä kuoli nainen. Kyläläiset raivostuivat, ja väittivät heillä on olleen sama sielu, joten ampuja oli oikeastaan murhannut krokotiilin lisäksi naisen. Heimoihmisen ajattelu on samanlaista kuin modernilla ihmksellä. Molemmilla on tiettyjä aksiomaattisia oletuksia maailmasta, ja näistä lähtökohdista käsin he pysytyvät loogiseen ajatteluun. Jos tapahtuu jotain odottamatonta, moderni ihminen ahdistuu ja sanoo, että se oli sattuma, kun taas arkaainen ihminen sanoo, että syynä ovat henget. Jung esittää kritiikkiä positivisteja kohtaan, mutta en pysty seuraamaan häntä aina. Toisaalta sielu on olemassa, vaikka sillä ei ole massaa. Eihän sellaista voi olla olemassa, jota ei voida havaita. Viittaan Aristoteleen metafysiikkan.
Vaikka kirja ei ole Jungin parhaimmistoa, suosittelen psykologiasta kiinnostuneille ja muuten vain tiedonjanoisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti