perjantai 30. maaliskuuta 2018

Locke: Tutkielma hallitusvallasta

John Locke oli englantilainen empiristifilosofi. Valistuksen suurin kynttilä Voltaire valaisi jälkipolville juuri Locken suuruuden. Kuitenkin jopa skandaaliomaisesti hänen epistemologian perusteosta An Essay Concerning Human Understanding ei ole tähän maailmanaikaan vielä suomennettu. Luojan kiitos, hänen valtio-opillinen teos Tutkielma hallitusvallasta on saatu suomen kielelle.

Locke oli, mainion veikon Bertrand Russellin mukaan, pakonomaisesti kiinnostunut omistamisesta. Tämä arvio on ehkä turhan jyrkästi sanottu. Uskonnolliset näkemykset johtivat Locken suosimaan omistamista. Jumala oli luonut ihmisen kuvakseen ja maallinen elämä tuli käyttää Herran palveluun. Kun palvelee Jumalaa maan päällä, tällöin välttämättä myös palvelee ihmisiä, jolloin saa yleensä ylijäämärahaa. Siis sanalla sanoen kertyy omaisuutta. Kun ihmisellä on omaisuutta, hän haluaa suojata sen. Miksi muuten kerätä omaisuutta? Ilman valtiota on olemassa vain luonnollinen oikeus. Luonnollisen oikeuden alla jokainen ihminen on poliisi, syyttäjä ja teloittaja omassa asiassaan. Ajatuksen luonnollisesta oikeudesta Locke sai Tuomas Akvinolaiselta. Ihmisellä on jokin olemus, jota hän noudattaa. Toisten vahingoittaminen, murhaaminen on siis luonnollista oikeutta vastaan. Maata, jota yli yllinkyllin sai vallata itselleen siinä määrin kuin siihen pystyi tekemään työtä. Omaisuujensuojan heikkous ja omavaltaisuus pakottivat ihmiset allekirjoittamaan yhteiskuntasopimuksen. Valtiolle luovutettiin väkivallan valta. Valtiot ovat suhteessa toisiinsa luonnollisessa oikeudessa.

Locke argumentoi Hobbesia vastaan ja monarkin isänvalta ajatusta vastaan. Hobbes katsoi, että monarkilla on absoluuttinen oikeus ottaa omaisuus pois kansalaiselta. Locke taas taas katsoi, että monarkilla ja kuin myös muilla virkamiehillä oli valta vain siinä suhteessa, joka edellytti beidän virkatehtäviensä suorittamisen. Kenraali voi lähettää sotilaan varmaan kuolemaa, mutta hän ei saa varastaa sotilaan omaisuutta. Siihen hänellä ei ole valtaa. Monarkismin synty oli helppo ajoittaa jo perheiden muodstumiseen. Perhettä hallitsevat isä js äiti, joten on luonnolista kansan olevan lapsia ja kuninkaan isä. Mielenkiintoista, että Dostojevski puhui saman tapaan tsaarista ja kansasta, mutta Dostojevski eli 200 vuotta Locken jälkeen. Tämä on yksi esimerkki Venäjän jälkeenjääneisyydestä.

Locke kirjoitti teoksen oikeuttaakseen ns mainion vallankumouksen. Erityisesti Yhdysvaltojen perustajaisät olivat Locken ihailijoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti