Mikä ihme on lasihelmipeli? Oikeastaan Hessen lyhyet viittaukset pitävät yllä tuota jönnitystä ja lopullista totuutta emme saa koskaan tietää. Lasihelmipeli on elämä...
Kirjassa kronikoidaan pelimestari Josef Knechtin elämästä. Knecht on saksaksi palvelija. Kastalia on tiukka hierarkkinen yhteisö provinsissa jossakin päin Eurooppa. Yhteisö saa rahansa valtiolta. He tutkivat kieliä, matematiikkaa ja musiikkia sekä tietenkin he pelaavat lasihelmipeliä.
Älylliseen elämään eivät sovi naiset. Sen takia Kastaliassa ei ole naisia. Tämä älyllisyyden ylikorostus kiusasi romaanissa. Kirjasta puuttui Waltarin kohtalokkaat naiset ja himot. Ainoan hurmion toi musiikki Kastalian palvelija Josefille. Josef pikku hiljaa nousee hierarkiassa ylemmälle ja vastuut kasvavat, eikä elämä ei maistu enää samalta. Hän keksii pakokeinon. Sattumalta hän ottaa saman roolin kuin edesmennyt musiikkimaisteri hänen omassa nuoruudessa.
Kirjan päättävät Kastalian palvelijan tekemät elämäkerrat toisissa historian kausilla. Knecht kirjoitti esikristillisestä ajasta, kristilliseltä keskiajalta ja intialaiselta ajalta. Tässä on Hessen näkemys uskontojen hierarkiasta. Vaikka kirjaa pidetään mestariteoksena, en liittynyt hurraajiin. Hessen parhaiksi jäivät mielestäni Siddharta ja Arosusi. Kaikkia en tosin en ole vielä lukenut.
perjantai 30. maaliskuuta 2018
Locke: Tutkielma hallitusvallasta
John Locke oli englantilainen empiristifilosofi. Valistuksen suurin kynttilä Voltaire valaisi jälkipolville juuri Locken suuruuden. Kuitenkin jopa skandaaliomaisesti hänen epistemologian perusteosta An Essay Concerning Human Understanding ei ole tähän maailmanaikaan vielä suomennettu. Luojan kiitos, hänen valtio-opillinen teos Tutkielma hallitusvallasta on saatu suomen kielelle.
Locke oli, mainion veikon Bertrand Russellin mukaan, pakonomaisesti kiinnostunut omistamisesta. Tämä arvio on ehkä turhan jyrkästi sanottu. Uskonnolliset näkemykset johtivat Locken suosimaan omistamista. Jumala oli luonut ihmisen kuvakseen ja maallinen elämä tuli käyttää Herran palveluun. Kun palvelee Jumalaa maan päällä, tällöin välttämättä myös palvelee ihmisiä, jolloin saa yleensä ylijäämärahaa. Siis sanalla sanoen kertyy omaisuutta. Kun ihmisellä on omaisuutta, hän haluaa suojata sen. Miksi muuten kerätä omaisuutta? Ilman valtiota on olemassa vain luonnollinen oikeus. Luonnollisen oikeuden alla jokainen ihminen on poliisi, syyttäjä ja teloittaja omassa asiassaan. Ajatuksen luonnollisesta oikeudesta Locke sai Tuomas Akvinolaiselta. Ihmisellä on jokin olemus, jota hän noudattaa. Toisten vahingoittaminen, murhaaminen on siis luonnollista oikeutta vastaan. Maata, jota yli yllinkyllin sai vallata itselleen siinä määrin kuin siihen pystyi tekemään työtä. Omaisuujensuojan heikkous ja omavaltaisuus pakottivat ihmiset allekirjoittamaan yhteiskuntasopimuksen. Valtiolle luovutettiin väkivallan valta. Valtiot ovat suhteessa toisiinsa luonnollisessa oikeudessa.
Locke argumentoi Hobbesia vastaan ja monarkin isänvalta ajatusta vastaan. Hobbes katsoi, että monarkilla on absoluuttinen oikeus ottaa omaisuus pois kansalaiselta. Locke taas taas katsoi, että monarkilla ja kuin myös muilla virkamiehillä oli valta vain siinä suhteessa, joka edellytti beidän virkatehtäviensä suorittamisen. Kenraali voi lähettää sotilaan varmaan kuolemaa, mutta hän ei saa varastaa sotilaan omaisuutta. Siihen hänellä ei ole valtaa. Monarkismin synty oli helppo ajoittaa jo perheiden muodstumiseen. Perhettä hallitsevat isä js äiti, joten on luonnolista kansan olevan lapsia ja kuninkaan isä. Mielenkiintoista, että Dostojevski puhui saman tapaan tsaarista ja kansasta, mutta Dostojevski eli 200 vuotta Locken jälkeen. Tämä on yksi esimerkki Venäjän jälkeenjääneisyydestä.
Locke kirjoitti teoksen oikeuttaakseen ns mainion vallankumouksen. Erityisesti Yhdysvaltojen perustajaisät olivat Locken ihailijoita.
Locke oli, mainion veikon Bertrand Russellin mukaan, pakonomaisesti kiinnostunut omistamisesta. Tämä arvio on ehkä turhan jyrkästi sanottu. Uskonnolliset näkemykset johtivat Locken suosimaan omistamista. Jumala oli luonut ihmisen kuvakseen ja maallinen elämä tuli käyttää Herran palveluun. Kun palvelee Jumalaa maan päällä, tällöin välttämättä myös palvelee ihmisiä, jolloin saa yleensä ylijäämärahaa. Siis sanalla sanoen kertyy omaisuutta. Kun ihmisellä on omaisuutta, hän haluaa suojata sen. Miksi muuten kerätä omaisuutta? Ilman valtiota on olemassa vain luonnollinen oikeus. Luonnollisen oikeuden alla jokainen ihminen on poliisi, syyttäjä ja teloittaja omassa asiassaan. Ajatuksen luonnollisesta oikeudesta Locke sai Tuomas Akvinolaiselta. Ihmisellä on jokin olemus, jota hän noudattaa. Toisten vahingoittaminen, murhaaminen on siis luonnollista oikeutta vastaan. Maata, jota yli yllinkyllin sai vallata itselleen siinä määrin kuin siihen pystyi tekemään työtä. Omaisuujensuojan heikkous ja omavaltaisuus pakottivat ihmiset allekirjoittamaan yhteiskuntasopimuksen. Valtiolle luovutettiin väkivallan valta. Valtiot ovat suhteessa toisiinsa luonnollisessa oikeudessa.
Locke argumentoi Hobbesia vastaan ja monarkin isänvalta ajatusta vastaan. Hobbes katsoi, että monarkilla on absoluuttinen oikeus ottaa omaisuus pois kansalaiselta. Locke taas taas katsoi, että monarkilla ja kuin myös muilla virkamiehillä oli valta vain siinä suhteessa, joka edellytti beidän virkatehtäviensä suorittamisen. Kenraali voi lähettää sotilaan varmaan kuolemaa, mutta hän ei saa varastaa sotilaan omaisuutta. Siihen hänellä ei ole valtaa. Monarkismin synty oli helppo ajoittaa jo perheiden muodstumiseen. Perhettä hallitsevat isä js äiti, joten on luonnolista kansan olevan lapsia ja kuninkaan isä. Mielenkiintoista, että Dostojevski puhui saman tapaan tsaarista ja kansasta, mutta Dostojevski eli 200 vuotta Locken jälkeen. Tämä on yksi esimerkki Venäjän jälkeenjääneisyydestä.
Locke kirjoitti teoksen oikeuttaakseen ns mainion vallankumouksen. Erityisesti Yhdysvaltojen perustajaisät olivat Locken ihailijoita.
perjantai 16. maaliskuuta 2018
Waltari: Nuori Johannes
Vasta Mika Waltarin kuoleman jälkeen julkaistu kirja on ensimmäinen osa Johannes Angelokseen tarinaan, tuon joka kaatui Konstantinopolissa purppurasaappaat jalassa. Kaikki Waltarin kirjat ratkaisevat kysymystä Jumalan ja ihmisen välisestä suhteesta. Sankari on häikäilemätön opportunisti-älykkö, joka pohtii elämän tarkoitusta. Tässä kirjassa juonta eteenpäin vie Baselin kirkolliskokouksen ja Ferraran sekä Firenzen unionineuvotteluiden kuvaukset. Waltarimaiseen tyyliin sankariamme kiusaavat kohtalokkaat naiset. Ghita on vanha narri, joka jakaa Johanneksen yksinäisyyden. Beatrice on isänsä raiskaama itsekeskeinen tyttö. Suhteesssa kumpaakin on sankarilla kiehtova jännite.
Loppuosa ei vaikuta mielenkiintoiselta, mutta Muhammedin nousu valtaistuimelle ja hänen psykopaattinen kyvykkyys valehdella päin naamaa pelastivat loppuosan tylsyydeltä. Siihen saattoi vaikuttaa myös se, että päitä alkoi tippua raa´assa taistelussa muhamettilaisten ja kristittyjen välillä. Mieleeni painui Johanneksen tokaisu, että yksinäisyys on vapauden seuraus eivätkä ruumin ilot riitä, mutta ilman niitä on mahdoton elää. Totisesti, hyvät kirjat tyydyttävät enemmän kuin viinistä huurtuneet illanvietot.
Loppuosa ei vaikuta mielenkiintoiselta, mutta Muhammedin nousu valtaistuimelle ja hänen psykopaattinen kyvykkyys valehdella päin naamaa pelastivat loppuosan tylsyydeltä. Siihen saattoi vaikuttaa myös se, että päitä alkoi tippua raa´assa taistelussa muhamettilaisten ja kristittyjen välillä. Mieleeni painui Johanneksen tokaisu, että yksinäisyys on vapauden seuraus eivätkä ruumin ilot riitä, mutta ilman niitä on mahdoton elää. Totisesti, hyvät kirjat tyydyttävät enemmän kuin viinistä huurtuneet illanvietot.
John Struart Mill: Utilitarismi
Utilitarismi on lyhyt tutkielma moraalista. Sattumoisin Immanuel Kantin Tapojen metafysiikan perustus on myös lyhyt eikä Aristoteleen Nikomakhoksen etiikka ole pituudella pilattu. Ilmeisesti moraalista puhuttaessa ihmiset nöyrtyvät lyhykäiseen esitykseen. Mill jatkaa Jeremy Benthamin työtä utilitarismin parissa. Utility on hyöty, joten termin voisi suomentaa hyödyllisyysopiksi. Utilitarismi on modernia epikuroslaisuutta. Etiikan mittarina käytetään tavoitetilaa:paljon nautintoa, vähän kärsimystä on hyvä asia ja vähän nautintoa, paljon kärsimystä on huono asia. Ensimmäinen vastaväite on minkäläinen nautinto. Mill aavistaa lukijan kriitiikin ja vasta nautintolla on laatueroja. Onhan henkinen nautinto korkeampiarvoista kuin pelkkä ruumiillinen nautinto. "On parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys."
Millin silmät olivat auki buddhalaiselle totuudelle. Elämä on kärsimystä. Onkin siis otettava tavoitteeksi vähentää kärsimystä. Jokainen ihminen löytää inhimillisen toiminnan alueen, jolla voi lievittää kärsimystä. Onnettomuuden syynä onkin itsekkyys ja vastuunpakoilu ihmiskunnan yhteisistä ongelmista. Osaltaan Jordan Peterson liittyy tähän opetukseen. Toisaalta Mill toteaa onnellisuuden olevan tärkeintä. 95 % ihmisistä ei ole onnellisia. He eivät edes pidä onnellisuutta tavoiteltavana. Mill toteaa myös, ettei utilitarismi ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Vapaa tahto on vain keksitty rangaistusten oikeuttamiseksi.
En haluaisi kokeilla asumista yhteiskunnassa, jossa rikollisia ei rangaista. Lisäksi hyötyjen ja haittojen laskenta vaikuttaa käytännölliselta kannalta mahdottomalta. Kenen kannalta lasketaan? Yksilön vai yhteiskunnan? Mill katsoo, että yhteiskunnan kannalta. Miksi minulta ei saa ottaa omaisuutta pois ja antaa kommunistisessa hengessä köyhille. Bertrand Russell Länsimaisen filosofian historiassa huomasi utilitarismin johtavan sosialismiin. Katson sen johtuvan siitä, ettei utilitaristeilla ole objektiivista eettistä järjestelmää.
Millin silmät olivat auki buddhalaiselle totuudelle. Elämä on kärsimystä. Onkin siis otettava tavoitteeksi vähentää kärsimystä. Jokainen ihminen löytää inhimillisen toiminnan alueen, jolla voi lievittää kärsimystä. Onnettomuuden syynä onkin itsekkyys ja vastuunpakoilu ihmiskunnan yhteisistä ongelmista. Osaltaan Jordan Peterson liittyy tähän opetukseen. Toisaalta Mill toteaa onnellisuuden olevan tärkeintä. 95 % ihmisistä ei ole onnellisia. He eivät edes pidä onnellisuutta tavoiteltavana. Mill toteaa myös, ettei utilitarismi ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Vapaa tahto on vain keksitty rangaistusten oikeuttamiseksi.
En haluaisi kokeilla asumista yhteiskunnassa, jossa rikollisia ei rangaista. Lisäksi hyötyjen ja haittojen laskenta vaikuttaa käytännölliselta kannalta mahdottomalta. Kenen kannalta lasketaan? Yksilön vai yhteiskunnan? Mill katsoo, että yhteiskunnan kannalta. Miksi minulta ei saa ottaa omaisuutta pois ja antaa kommunistisessa hengessä köyhille. Bertrand Russell Länsimaisen filosofian historiassa huomasi utilitarismin johtavan sosialismiin. Katson sen johtuvan siitä, ettei utilitaristeilla ole objektiivista eettistä järjestelmää.
Weber:Maailmanuskonnot ja moderni länsimäinen rationaalisuus
Weber on tunnettu protestanttisen työetiikan ja kapitalismin synnyn selittäjänä. Tässä esseenkokoelmassa Weber pohtii perusteita Morrisonin kuolemattomille sanoille. West is the best! Ihminen on järkevä eläin, joten hän kykenee rationalisoimaan ympärillä olevaa maailmaa. Nouseekin kysymys, mitä rationalisoidaan? Weber vertailee kungfutselaisuutta, intialaisia ja kristinuskoa. Näillä uskonnoilla on erilainen käsitys sielun pelastusopista. Kungfutselaiset ovat maallisia rationalisteja, mutta evankeliset kristityt ovat Jumalan tahtoa maan päällä toteuttavia sieluja. Kungfutselaiset vain sopeutuvat tähän maailmaan, intialaiset ovat mystikkoja ja taikuuden lumoamia. Evankelisten kristittyjen esim. kveekarien suhtautuminen ihmeisiin, maagisuuteen ja rituaaleihin on kielteistä. Jumala on luonut luonnonlait, joten näitä lakeja rikkovat ihmeet ovat kirjaimellisesti Jumalan vastaisia ilmiöitä.
Miksi länsimaissa kapitalismi toimii? Syynä on luottamus, ja ei en viittaa suomalais-neuvostoliittolaiseen elokuvaan. Länsimaissa luottamus ulottuu perhesiteiden yli myös tuntemattomiin. Kiinalaiset luottavat vain oman perheen jäseniin talousasioissa. Rationalisointi luo olemassa olevan maailman ymmärrettävämmäksi, näin ollen helpottaen ihmisen toimintamahdollisuuksia. Se luo kannustimen toimia tässä maailmassa eikä pelkästään odottaa tulevaa tuonpuoleista elämää.
Miksi länsimaissa kapitalismi toimii? Syynä on luottamus, ja ei en viittaa suomalais-neuvostoliittolaiseen elokuvaan. Länsimaissa luottamus ulottuu perhesiteiden yli myös tuntemattomiin. Kiinalaiset luottavat vain oman perheen jäseniin talousasioissa. Rationalisointi luo olemassa olevan maailman ymmärrettävämmäksi, näin ollen helpottaen ihmisen toimintamahdollisuuksia. Se luo kannustimen toimia tässä maailmassa eikä pelkästään odottaa tulevaa tuonpuoleista elämää.
torstai 15. maaliskuuta 2018
Nietzsche:Tahto Valtaan
Viiksillään jo epäilyttävä ja natsismiin liitetty Friedrich Nietzsche tahtoi valtaa. Onhan nimittäin selvää, että jos hän väittää ihmisen olevan pelkästään tahtoa valtaan niin onhan hän itsekin sitä. Toisaalta Aristoteles sanoi, että yksinäisyydessä ihmisestä tulee joko jumala tai hirviö. Yksin hän ei saanutkaan teostaan valmiiksi. Nietzschen kuoleman jälkeen sisko Elisabet ja ystävä Peter Gast kokosivat hajanaiset aforismit Nietzschen ehdottamien lukujen alle.
Tämän kirjan ydinkysymys on: miten elää nihilismin jälkeen? Nietzsche itse meni nihilismin läpi ja tuli tunnelin toisesta päästä ulos yli-ihmisenä. Nihilismi on näkemys, ettei millään ole mitään arvoa. Sattumoisin tämän elämän kieltävät uskonnot kristinusko ja buddhalaisuus ovat nihilistisiä uskontoja. Arvo ei ole tässä elämässä vaan tuonpuoleisessa. Nihilismi on aina tekopyhää. Jos millään ei ole mitään väliä, miksi et tapa itseäsi tai pieniä koululapsia? Jotkut ovat näin tehneet. Luojan kiitos, meillä ei ole tämän enempää nihilistejä.
Nietzsche oli optimisti, hän sanoi elämällä kyllä. Yllättävän paljon hän käyttää pessimismin tutkimiseen. Hän viittaa niin kreikkalaisiin kuin Tolstoihin ja Dostojevskiin. Pessimistiksi pääsi Nietzschen kirjoissa, jos tunnusti elämän olevan kärsimystä. Milliä hän haukkuu latteaälyiseksi ja Sokratesta moraalifanaatikoksi. Näitä moraalifilosofeja hän hyökkää vaatimuksella kaikkien arvojen uudelleenarvioimisella. Nietzsche diagnoosi on oikea, juuri pelkurit ovat määritelleet moraalin. Paluu Rooman valtakuntaan vaikuttaa kuitenkin pahimman sortin haihattelulta.
Minulle Noetzsche on mielenkiintoinen ongelma. Hän julistaa, profetoi vuoreltaan, mutta ei kutsu lukijaa keskusteluun. Miten hänen ajatuksia voisi kehittää? Ainakin hänen lausunto ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja haiskahtaa postmodernismin mädältä. Herramoraaliin tukeutuminen taas taas muuttaa tämän kirjan SS-upseerin tekokirjaksi. On myönnettävä, että hän haukkuu nationalisteja ja saksalaisia, joten natsisympatiat ovat kyllä kaukaa haettuja. Toinen arveluttava ajattelija Jung varasti ajatuksen Nietzschelta: kyky hyvään kasvaa ylöspäin samaan tahtiin kuin kyky pahuuteen juurtuu maahan.
Tämän kirjan ydinkysymys on: miten elää nihilismin jälkeen? Nietzsche itse meni nihilismin läpi ja tuli tunnelin toisesta päästä ulos yli-ihmisenä. Nihilismi on näkemys, ettei millään ole mitään arvoa. Sattumoisin tämän elämän kieltävät uskonnot kristinusko ja buddhalaisuus ovat nihilistisiä uskontoja. Arvo ei ole tässä elämässä vaan tuonpuoleisessa. Nihilismi on aina tekopyhää. Jos millään ei ole mitään väliä, miksi et tapa itseäsi tai pieniä koululapsia? Jotkut ovat näin tehneet. Luojan kiitos, meillä ei ole tämän enempää nihilistejä.
Nietzsche oli optimisti, hän sanoi elämällä kyllä. Yllättävän paljon hän käyttää pessimismin tutkimiseen. Hän viittaa niin kreikkalaisiin kuin Tolstoihin ja Dostojevskiin. Pessimistiksi pääsi Nietzschen kirjoissa, jos tunnusti elämän olevan kärsimystä. Milliä hän haukkuu latteaälyiseksi ja Sokratesta moraalifanaatikoksi. Näitä moraalifilosofeja hän hyökkää vaatimuksella kaikkien arvojen uudelleenarvioimisella. Nietzsche diagnoosi on oikea, juuri pelkurit ovat määritelleet moraalin. Paluu Rooman valtakuntaan vaikuttaa kuitenkin pahimman sortin haihattelulta.
Minulle Noetzsche on mielenkiintoinen ongelma. Hän julistaa, profetoi vuoreltaan, mutta ei kutsu lukijaa keskusteluun. Miten hänen ajatuksia voisi kehittää? Ainakin hänen lausunto ei ole tosiasioita, on vain tulkintoja haiskahtaa postmodernismin mädältä. Herramoraaliin tukeutuminen taas taas muuttaa tämän kirjan SS-upseerin tekokirjaksi. On myönnettävä, että hän haukkuu nationalisteja ja saksalaisia, joten natsisympatiat ovat kyllä kaukaa haettuja. Toinen arveluttava ajattelija Jung varasti ajatuksen Nietzschelta: kyky hyvään kasvaa ylöspäin samaan tahtiin kuin kyky pahuuteen juurtuu maahan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)